Amazonia: ammun pandoja

Exploramassa oli utelias amerikkalainen, joka kysyi retkikuntamme jäsentemme kansallisuudet, minkä jälkeen hän heti arvasi minun olevan suomalainen, koskapa olen vaaleaverikkö. Sveitsiläinen tiesi kertoa, että suomalaisissa on enemmän blondeja kuin missään muussa kansassa ja minulta kysyttiin, onko Suomessa sitten kovin paljon blondeja. Sanoin, että on vaikea uskoa, koska vaikkapa Norjassa tai Islannissa kuvittelisi olevan enemmän vaaleita ihmisiä kuin Suomessa.

Amerikkalaiselta tipahti leuka rintaan, kun hän sai selville, että olen ensikertalainen Etelä-Amerikassa ja tullut melkein suorilta Amazoniaan. Käsitin, että olisi Etelä-Amerikkaan tutustumisen voinut helpommastakin päästä aloittaa. Sanoin, ettei minulla ole rahaa reissata monta kertaa Etelä-Amerikkaan ja varmasti ne muut kohteet tulevat säilymään, mutta Amazoniaa tuhotaan.

Jätimme Exploraman ja siirryimme läheiselle saarelle, jonka nimi oli "Yanomono", joka kuulemma tarkoittaa "veriapinaa". Minusta taas se kuulosti mustalta apinalta, koska noi "yana"-alut ketshuassa tarkoittavat mustaa. Ihmeellistä sinällään, että keskellä viidakkoa puhutaan ketshuaa. Mistä se on sinne tullut, miksi ja milloin.

Tällaisia saaria muodostuu Amazonille tämän tästä ja ne kasvavat nopeasti täyteen muurahaispuita ja muuta pöpelikköä.Yanamonolla onnistuimme näkemään ja kuulemaan röyhelökotingan lennossa. Veneestä näkyi pikkuruostekäki hyvin, sekä tavanomainen valikoima turpiaaleja. Pysähdyimme vielä toisella puolen saarta, missä paikallisella asukkaalla oli maissiviljelmä. Piti asetella askeleet tarkasti, ettei maissi lakoontuisi ja siltikin onnistuin kaatamaan yhden. Sellainen tuntuu siltä kuin olisi ampunut pandan. Köyhällä maanviljelijällä ei ollut kuin jonkinlainen katos suojana, se on tyypillinen tapa asua täällä: ikään kuin mökki ilman seiniä ja pihamaalla marssi paljon lehdenleikkaajamuurahaisia. Onnistuin vielä astumaan lehdenleikkaajamuurahaisen polulle, vaikka minua varoitettiin siitä. Mietin, miksi siitä pitää varoittaa, mutta lehdenleikkaajamuurahaiset leikkaavat paljon muutakin kuin lehtiä. No, minä tein parhaani maissintaimen korjaamiseksi.

Minulle kerrottiin lapsena, että minä olen kömpelö ja sen takia minusta tuli kömpelö. 40 vuotta sen jälkeen minun motoriikkani mitattiin ja havaittiin, etten ole sen kömpelömpi kuin muutkaan, mutta olin vain elänyt siinä uskossa sitkeästi. Amazoniassa olin vain väsynyt koko ajan.

Amazonilla en jotenkin tajunnut, kuinka iso virta se on, mutta tänään puski valtamerilaiva virtaa ylös, joten oli pakko uskoa sen olevan valtava. Varmasti on vaikeaa navigoida, koska Amazon muuttaa muotoaan jatkuvasti.

Joka tapauksessa, lähdimme eteenpäin ja tulimme Amazonin ja Napon haaraan. Toisin kuin Amazon, Napo vaikutti asutulta. Virran varrella oli jopa taloja aina silloin tällöin. Sain kuulla, että Napo on ollut muinaisista ajoista lähtien asutettu. Tällä hetkellä Napo on kiistojen kohteena öljyesiintymien takia ja tietysti Napon pohjoisrannalta on sangen kapea siivu maata ennen Putumayoa, joka on rajajoki Kolumbian kanssa. Tällä kapealla maakaistaleella on FARC-sissien kerääntymisalue. FARC harrastaa esimerkiksi turistien kidnappausta ja huumorintajuton EU luokittelee sen terroristijärjestöksi. Sille maakaistaleelle myös minä suuntasin seuraavaksi: Napolta lähtee pieni Sucusari-joki luikertelemaan kohti Putumayoa ja Kolumbiaa ja Sucusarin varrella on Explornapo.

Sucusarin suulla oli kolme iguaania paistattelemassa päivää. Olin niin keskittynyt katselemaan niitä, että missasin amerikansipin. Rantasipeihin kuuluu vain kaksi lajia koko planeetalla ja toinen on tämä meidän tuttu rantasipimme ja toista en ollut onnistunut näkemään Yhdysvalloissa. Tämä oli muuttomatkalla etelään.

Explornapon ominaisuuksiin kuuluu kesyt kyssäkurjet, oma shamaani, lääketieteellinen puutarha ja Sucusarin paras Pisco Sour (samalla tietysti Sucusarin ainoa Pisco Sour). Pisco Sour sattui olemaan suosittu porukassamme ja niinpä minäkin kumosin sellaisen. Sattui, muuten, olemaan tähän mennessä elämäni ensimmäinen ja ainoa drinkki, kertoo paljon siitä, kuinka paljon minä kulutan alkoholijuomia. Samalla myös varmasti desinfioi kaikki bakteerit mennessään.

Explornapossa on myytävänä turistikamaa, joka rahoittaa heidän projektiaan muun muassa puhtaan juomaveden roudaamisesta paikallisille intiaaniyhteisöille. Ostin korviksia sieltä ja tukaanikoristeen kotiini. Siellä oli myös "Rambo Tambo" - t-paita, joka jäi ostamatta. "Rambo" on pohjanmaalainen viljelijäsuku, kun taas "tambo" tarkoittaa majataloa tai linnoitusta ketshuassa.

Emme kuitenkaan jääneet Explornapoon, vaan kävelimme Amazon Conservatory of Tropical Studiesille eli ACTSille. Sen piti olla lähellä, mutta puoli päivää sinne saatiin jotenkin kulumaan. Kantajat kantoivat painavat matkalaukkumme. Ihmeellistä, kuinka paljon niillä on voimia kantaa. No, sinne on jouduttu kantamaan kaikki muukin, sillä ACTSin vieressä oleva Sucusarin sivuhaara on liian matala veneitä varten.

ACTS sijaitsee ns. terra firme -sademetsässä. Se on sademetsän ydin, joka jää jokien tulvien ulottumattomiin. Sen erottaa ainakin siitä, että puut ovat suurempia ja vanhempia.

Oletko koskaan ampunut pandoja reissussa?