tiistai 9. joulukuuta 2014

Pietarissa!

Nyt kun "Päivä Pietarissa" -risteilyhinnat olivat halpoja, päätin lähteä käymään Pietarissa. Minua harmittaa tavattomasti se, että viisumin takia helposti Venäjän reissun hinta alkaa kolmosella, millä rahalla nykyaikana pääsisi ihan jonnekin kauemmaksikin. Mutta minua ei kiinnosta kaukaiset paikat, minua kiinnostaa Venäjä luovutetun alueen toisella puolella. Luovutettua aluettahan pidän kulttuuriltaan suomalaisena, vaikkakin se suomalaisaika rupeaa monessakin paikassa olemaan arkeologian tasolla.
Oikeasti myös Pietari on vahvasti suomalainen. Suomalaiset sen rakensivat, suomalaiset ovat siellä käyneet kauppaa ja suomalaiset kommunistit ovat muodostaneet yhteisönsä Leningradissa ja sitä ennen suomalaiset sotilaat ja merkkihenkilöt.

Pietarin ja minun välissä on kuitenkin laivamatka. Yritin mennä varhain nukkumaan, mutta siitä ei tullut mitään, koska laivassa oli typeriä kuulutuksia koko ajan. Muutenhan laiva oli ihan asiallinen.
"Better safe than sorry". Mitähän oikeasti tapahtuu, jos ei lukitse oveaan?

Aamulla kuitenkin nopsasti ylös ja kävin vielä haukkaamassa ulkoilmaa kannella. 
Kronstadt

Kronstadtista tulee mieleen sankaruus. Vuonna 1921 oli jo käynyt ilmeiseksi kaikille, mitä porukkaa bolshevikit ovat ja Kronstadt nousi kapinaan. Tuhatsevski ja Trotski tukahduttivat kapinan. Stalinissa sympaattista oli se, että hän salamurhasi Trotskin ja Tuhatsevski ammuttiin niskalaukauksella vain 44-vuotiaana. Suomi ei saanut häntä vastaansa talvisodassa eikä missään muussakaan sodassa. Kronstadtin kapinallisista anarkisteista suuri osa sai turvapaikan Suomesta. 

Satamaan saavuttua minibussi vei Iisakin kirkolle, josta sitten jalkauduin kaupungille. Ensimmäisiä kohteita oli Jusupovin talo. 


Ajan tuloeroista voi sanoa sen, että Jusupovien suvulla oli 57 palatsia. Felix oli prinssi, mutta ennen kaikkea hän oli biseksuaali ja transvestiitti. Hän osallistui Pietarin kerman juhliin hepenissä. Felixin suhteista Romanovien Dimitriin on esitetty spekulaatioita ja juoruja. Felix kuitenkin jäi historiaan Grigori Rasputinin murhaajana. Siitäkin on spekulaatiota, murhasiko hän, vaiko ampuiko Dimitri laukaukset. Joka tapauksessa murha tapahtui tässä talossa ja Moikan kanava vieressä on se, minne Rasputin päätyi. Rasputin tunnetaan tietysti siitä, että hän naiskenteli hovin naisia ja ryyppäsi. mutta niin kuin useat samanlaiset uskovaiset aina, hän vihasi homoja. On esitetty, että Rasputin vihasi Felixiä tästä syystä ja tämä halusi hänet siitä syystä tappaa. Rasputin saatiin kuitenkin houkuteltua palatsiin, missä sitten hänet useiden vaiheiden jälkeen lopulta surmattiin. 
Erityisen mieleenpainuva on se, että Rasputin oli ennustanut tsaariperheelle, että jos tavallinen rahvast tappaa hänet, tsaariperhe voi olla rauhassa, mutta jos hänet surmaavat ovat heikäläisiä, niin koko Venäjä hukkuu vereen. Rasputin oli tarkkanäköinen, sillä hän oli ainoa side rahvaan ja ylimysten välillä ja kun tämä side katkesi, niin tsaarin valta loppuisi. Tämä todella on se paikka, missä Venäjän vallankumous alkoi, ei suinkaan mikään yhden ukon mesoaminen Suomen asemalla.
Kun kävelee Pietarissa keskellä näitä palatseja ja monumentaalirakennuksia, joiden pystyttämisessä on kuollut lukuisia työläisiä, ymmärtää toivottavasti ihan konkreettisesti myös miksi se vallankumous alkoi.

Ylimysten ero arkirealiteeteista oli saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että kun Romanovien hallitsijasuku täytti 200 vuotta, nakattiin Pietarin nimestä yhteys Raamatun Pietariin pois ja nimettiin se uudelleen "Petrogradiksi" kaupungin perustajan Pietari I:n mukaan. 


Pelastajan ja vuodatetun veren kirkko

Tämän kirkon ideana on toiminut se, kun anarkistit surmasivat tsaari Aleksanteri II:n. Romanovit eivät ottaneet tästäkään varoituksesta opikseen. Ristiinnaulittu Kristus tuo Kristusta enemmän mieleen ristiinnaulitun skinheadin, mikä tarkoittaa, että eliitti uhraa työväenluokan. Juuri tällaiseksi työväenluokan uhraavaksi eliitiksi oli Romanovien valta kasvanut. 

Tämä seutu kirkon lähellä on mielenkiintoista, koska lähellä on Suomi-talo ja Inkerin luterilainen kirkko. Kuusisen klubin murhat eivät kuitenkaan sattuneet täällä, vaan ylellisessä huoneistossa Kamenno-ostrovski prospektilla. Kommunistinen, suomenkielinen julkaisutoiminta Pietarissa oli vilkasta. Osa painotuotteista levitettiin Suomeen. Tämä kommunistien sisäinen välienselvittely siis edelsi Kronstadtin kapinaa. 

Tässä vaiheessa rupesi hiukomaan, joten päätin mennä paikalliseen ruokakauppaan. Sitä paitsi, minua kiinnosti, kuinka pakotteet ovat purreet. Sain valokuvata hyllyjä rauhassa kaupassa. 





Kuten kuvista näkyy, pakotteet eivät ole tyhjentäneet hyllyjä, vaan ruokaa on ihan yhtä paljon kuin suomalaisissakin pikkukaupoissa. Oltermannia en löytänyt, mutta kuulemma sitäkin on, Venäjällä valmistettuna, joissain kaupoissa. Suomalaista makkaraa löysin, se oli valmistettu Moskovassa. Päätin ostaa sen, vaikka pitäydynkin mielummin eksoottisissa ruoissa. Ostin myös kahden litran lekan kvasia. Olen aina ajatellut, että "kvas" on synonyymi kotikaljalle, mutta on se vähän eri. Tuo kyseinen tuote maistui siltä kuin olisi ruisleipää juonut. Kvasia saa kyllä suomestakin eestiläisistä ja venäläisistä ruokakaupoista. 

Pakotteet eivät siis pure. Jännästi siellä oli Coca Colan tuotteita esillä. Samoin länsimaisia oluita oli ihan normaalisti. Ilmeisesti pääasia on, ettei Putin saa juustoa, sen sijaan limppari -ja kaljakuormat menevät Venäjälle ilman mitään esteitä! Hartwallin tai Koffin tuotteita en kyllä nähnyt. 

Tietyt ilmiöt ovat kuitenkin kansainvälisiä. Pulut, varpuset ja...
....ihmisen ja sinisorsan välinen suhde ja...

...uskon julistajat. 

Mediassa annetaan sellainen kuva, että jengi kulkee kaduilla ristejä ja ikoneja kantaen kaavuissa. sellaiseen fanaattisuuteen en törmännyt tällä kertaa lainkaan, Sen sijaan viime reissulla 1992 ne onnistuivat tyhjentämään sen stadionin, missä minä olin pommiuhkauksella. 
Kuvassa oleva leipiintyneen näköinen nainen on Jehovan todistaja. Hänellä ja minulla on se yhteinen asia, että myös minä olin jakanut Jehovan todistajien propagandamateriaalia Pietarissa. Ihmiset eivät olleet sanottavammin kiinnostuneita kummallakaan kerralla. Itse asiassa, Jehovan todistajia pidetään ekstremisteinä Venäjällä. En oikein tykkää nimityksestä "ekstremisti", koska se positio samalla nimityksen käyttäjän jotenkin maltilliseen keskustaan. Kuitenkin nämä ikonikulkueet ovat äärimmäisen radikaalia ja suvaitsematonta uskonnollisuutta. 

Päätin olla menemättä yhteenkään kirkkoon sisälle, koska joutuisin maksamaan muutaman kolikon rahaa, enkä halua tukea suvaitsemattomuutta enkä vihaa. Vallankumouksen jälkeen kommunistit käyttivät ikoneita tarkkuusharjoitteluun ja ainoa, mitä ihmettelen, oli se, etteivät he pakottaneet munkkeja niitä ikoneita pitelemään paikoillaan. Ortodoksisen kirkon suunnaton pahuus ja korruptio olivat osasyyllinen vallankumoukseen. Pussy Riot toi aivan oikein esille patriarkan kultakellon, joka oli sensuroitu kädestä, mutta joka näkyi heijastuksena. Tekohan oli mitätön itsessään, mutta aivan kuin anarkistien ikkunoiden rikkomisessa, rikki menee hauras maailmankuva. Jotkut haluavat paeta ongelmia messuamiseen. Ehkä on niin kuin Kari Suomalaisen pilakuvassa, "kommunismi on ideoita ilman tavaroita, kapitalismi on tavaroita ilman ideoita" ja ihmiset hakevat maailmankuvalleen sisältöä sitten kirkosta ja perinteestä. Arvotyhjyyttä on niin vaikea älyllisen ihmisen kestää. 

Kuinka naiivi pitää ihmisen olla, että kuvittelee, että Monopoli-pelin tyyppi haluaisi jakaa hänen kanssaan yhtään mitään? Monopoli oli alun perin tehty kapitalismin kritiikiksi, tällainen usko kapitalismiin on jo naiiviuttua. 

Pakko kuitenkin myöntää, että juuri Neuvostoliiton jälkeinen Pietari oli aika ankea paikka ja sen jälkeen Pietari on muuttunut monella tavalla elävämmäksi ja kansainvälisemmäksi paikaksi. En nähnyt missään räikeää eriarvoisuutta enkä kerjäläisiä, tiedä sitten, mistä se johtuu. Tavallisissakin kaupoissa on paljon työntekijöitä, puhumattakaan tietysti Pietarin 


...metrosta. Kaikkien rullaportaiden päässä on vahti, joka vahtii, että rullaportaat toimivat eikä synny onnettomuuksia ja sitten on pari lippukassaa ja vielä tyyppejä, jotka vahtii automaattisia portteja. Kaupoissakin on runsaasti henkilökuntaa. 



Erityisesti arvostan parantunutta WC-hygieniaa.  Viime reissulla venäläisillä oli tapana loikata pöntön päälle tekemään terveelliset kyykkypaskat. Osumatarkkuus oli vähän mitä sattuu ja vessan lattia olikin ihan kammottavan näköinen sen lisäksi, että se oli tautipesä. Nyt ilmeisesti ne ovat oppineet meidän länsimaalaisten epäterveellisen tavan istua pöntöllä. Tämä kahvila oli Mindal' ja se tarjosi jopa froteepyyhkeet paperisten käsipyyhkeiden sijasta.
Teetä tuotiin kokonainen kannu ja se oli haudutettua ja sitä tuli vielä toinen satsi. Minä olin vahvasti kahvila-mielentilassa, enkä ajatellut syömistä lainkaan, mutta Mindal' tarjoaa netin mukaan eksoottista gruusialaista mässyä. Löysin, tosin, gruusialaisen paikan ihan Mindal'in läheltäkin. (Ai, miksi sanon "Gruusia"? Yhdysvalloissapa kävi tarinan mukaan niin, että osavaltiolle mietittiin nimeä ja eräs ehdotti "Jefferson", mutta sitä vastustettiin, koska sen niminen kaupunki oli jo olemassa. Sitten osavaltion nimeksi tuli Washington). Joku toinen kerta. Siihen "johonkin toiseen kertaan" tulee kyllä laitettua aika paljon kaikkea. 
Joku toinen kerta Eremitaasi. Nyt siis vain pihan jääveistokset. 

Joku toinen kerta Pietari-Paavalin linnoitus. Tälläkin kertaa katselen sitä vain etäältä. 

Joku toinen kerta kävelen Nevski-Prospektilla ihan kunnolla ja käyn Gostinyi Dvorissa. 

Niin, joku toinen kerta. Toivottavasti viisumivapaus tulee pian ja laajenee tai minulla on rahaa kunnon viisumiin ja asustamiseen siellä vaikkapa viikon jossain murjussa. Viikko Pietarissa olisi varmasti ihan hyvä, ei silloinkaan näkisi kaikkea. 

Pietari on niin överi. Sen monumentaalirakennukset ovat ihan mielettömiä. Se on mielipuolen suunnitelma, ihan samaa kaliiberiä kuin Adolf Hitler tai Nicolae Ceausescu, mutta päin vastoin kuin edelliset, Pietari palkkasi Euroopan parhaat arkkitehdit. päin vastoin kuin edellisten tapauksessa, Pietarin dynastian hallintoa jatkui 300 vuotta ja se loi standardit kaikelle Venäjän suuruudenhulluudelle. Nyt, kun venäläiset pistävät sata tonnia euroina haisemaan yksissä häissä, niin tästä se johtuu. Tähän verrattuna Helsinki on vaatimaton ja provinsiaalinen. 

Iisakin kirkon parvella en ehtinyt käymään. Iisakin kirkko on museo, joten en olisi antanut rahaa kirkolle. 

Tässä vaiheessa lyhyt talvipäivä on lopuillaan ja pimeä saa. Palaan laivalle, leima passiin ja hyttiin. Nyt sitten huomaan, että olin kävellyt koko päivän pinkkimustissa vaatteissa rikkoen Venäjän homopropagandalakia. Eipä ollut kukaan huomauttanut minulle. Eivätkö ne tienneet, vai eikö  kukaan välitä. Ken ikinä tietää! 

maanantai 1. joulukuuta 2014

Ville

Reissulla on mukava tavata toisia ihmisiä, joille reissaaminen on joko kaikki kaikessa tai suuri osa elämää. Minua on kiinnostanut pitkään tavata Ville Haapasalo. On jo asia sinällään, että yli 180 cm pitkän korston suojelusenkeli on muurahainen, mutta kun hän tämän vielä myöntää ääneen. Ville on avoimen inhimillinen alkoholismeineen ja korkean paikan kammoineen ja melko lailla hatusta vedettyine faktoineen. Olen lukenut Villen trilogian kaksi ensimmäistä osaa, kolmatta ei ole vielä edes tehty.

Minkälainen mies Ville on. Vaikea sanoa. Hän itse kirjoittaa, että kun hänellä on pipo päässä, niin se on kuin pistäisi pellen nenän naamaan, eli hänellä on rooli päällä. Emme siis tavanneet oikeaa Villeä, vaan brändin "Ville Haapasalo". Ville kuitenkin sanoi, "kun koko ajan hyökkää, niin omassa päädyssä kolisee kanssa". Tämä oli viittaus hänen kommelluksiinsa, joita jotkut olivat epäilleet. Minä en kyllä hetkeäkään epäile, sillä "maailma on suuri avomielisairaala", niin kuin edesmennyt puolisoni tapasi sanoa. Skeptikot haluavat vain säilyttää oman maailmankuvansa yhtenäisyyden. 

Paikalla oli tietysti runsaasti venäläisiä ja pari nuorta venäläistä naista pussasi Villeä samalla kun toinen otti kuvaa kyseisestä seksuaalisesta ahdistelusta. Villen ilme ei värähtänytkään. Hänellä on rautaisesti rooli päällä. 

Ystäväni halusi tietää Villen suhtautumisesta esoteriikkaan. Ville löi asiasta leikkiä sanoen, että "ainoat salaopit ja mysteerit Venäjällä on FSB:ssä tai millä nimellä KGB kulloinkin kulkee". 

Ville on mielenkiintoinen henkilö, ehkä Suomen Robin Williams. 

Ville ei seuraa mitenkään tuotetta "Ville Haapasalo". Ei kerää lehtiartikkeleita, ei katsele elokuvia eikä seuraa sarjoja, koska hän ajattelee, että silloin rupeaisi kritisoimaan itseään ja muuttamaan itseään tietoisesti tulevia esiintymisiä varten. Hän siis aina haluaa säilyttää itsensä hiomattomana. 

tiistai 4. marraskuuta 2014

Hyvinkää


Hyvinkään Giza?


Hyvinkään kirkossa oleva maalaus on täyttä splatteriä ja sopii hyvin halloweenin teemaan. 


Tältä pyramidi näyttää sisältä. 


Lapsille on tehty ihan oma pienoismalli pyramidista. Mietin hetken, onko se hellyttävää nuoremman väen huomioonottamista vaiko katala yritys indoktrinoida lapset aggressiiviseen uskontoon. Päädyin edelliseen. 


Lama on tullut myös Hyvinkäälle: tee autiotalosta kotisi. Jees. 


Jatkaessani taivallusta Hausjärvelle, pihlajat notkuivat marjoja. 

maanantai 13. lokakuuta 2014

Syysseikkailu akselilla Lohja-Salo


Pääkohteena oli Torholan luolaan tutustuminen. Torholan luola on Suomen suurin kalkkikiviluola. Aivan kuin kaikki muukin suuri tässä maassa, sen koko on aivan liian pieni minulle. Torhola oli pikemminkin kokoa XS kuin 10XL. Jos minulla ei olisi ollut kuvassa näkyviä tikkaita, olisin ehkä luolassa vieläkin. En suosittele luolaan menemistä yksin!



Karkalin luonnonpuisto oli toisaalta upea, toisaalta pettymys. Pentti Linkolan mukaan luonnonpuistot ovat Suomen viimeiset erämaat. Odotukset olivat siis kovat, mutta jouduin pettymään, koska puistossakin oli tehty hakkuita, tosin "kunnostuksen" nimissä, mutta silti. Siellä oli myös ollut tila joskus sata vuotta sitten. 
Vaikka se ei ollutkaan mitään kirveen koskematonta metsää, aarnimetsää siellä oli yllin kyllin. Havaitsin useita pähkinähakkeja ja pari pohjantikkaa. Tänne oikeasti pitäisi tulla retkelle keväällä varhain aamulla ja varata pelkästään luonnonpuistoa varten koko päivä! Nyt olin puistossa vaivaiset 35 minuuttia,
Luontopolulla oli paikoin liukkaat pitkokset. 



Kärkelän idyllinen ruukki on syrjässä kaikista maanteistä ja turistivirroista. Ehkäpä kuvaan on tallentunut jotain paikan tunnelmista ja väreistä.


Kärkelässä on myös Kalliolan yksikkö, jossa edesmennyttä puolisoani hoidettiin päihderiippuvuudesta. Hän oli ollut mielisairaalassa viidesti ennen Kärkelään menoa. Sen jälkeen hän ei sinne enää joutunut, vaan eli 22 vuotta. Hän puhui usein Kärkelän hoidoista myönteiseen sävyyn, mutta sanoi myös sen, että talossa on paljon rottia.

Kiskossa on linnanrauniot, eikä niitä ole mainittu missään turistioppaissa. Koska olen geokätköilijä, niin sain tietää paikan olemassaolosta. Linnassa oli pari kunnon salia säilynyt, mutta ylempiä kerroksia ei. Kuinkahan paljon tällaisia salassa olevia linnoja on Suomessa? Ainakin Grabbacka Karjaalla.


keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Turku, kiva kaupunki

Minä en ole asunut Turussa ikinä, olen käynyt siellä vain turrena, mutta minusta Turku on kiva kaupunki. Minä en ymmärrä alkuunkaan, miksi Turkua moititaan. Itse asiassa, Turku on kivempi kuin Helsinki. Helsinkiläiset onnistuvat lähinnä vain ruuhkassa ja valittamisessa.

Föri, ilmainen lautta Aurajoen yli jalankulkijoille ja fillaristeille. Onnistuisiko se Helsingissä ikinä. Ei, koska Helsingissä ei ole Aurajokea eikä Helsingissä ole mikään ilmaista.
Jos Helsinki on kuin Moskova, on Turku kuin Pietari. Ilmainen yhteysalus jalankulkijoille on eurooppalaista. Helsinkiläinen karvalakkinen ähöttäminen on taas Novosibirskin maalaiskunnasta.

Kukkanen. Ettei menis liian hempeäksi, sitä osoittaa tykki. Suomalaisilla on pakkomielle armeijaa ja sotamuistomerkkejä kohtaan, vähän niin kuin venäläisillä.


Bussien minuuttinäytöt maaseudulle!

Helsingissä on näyttöjä joka paikassa siitä, kuinka monen minuutin päästä tulee bussi, ratikka, metro tai juna, mutta maallapa ei ole, ei ole edes juna-asemilla kaikilla näyttöä. Kun kunnassa ei ole montaa pysäkkiä, niin mikä vaiva olisi sellainen näyttö tehdä? Paljon turhempaankin on rahaa pistetty.
Kaikkein parhaimmassa skenaariossa eletään jonkinlaista 1950-lukua, jossa aikataulut on paperilapulla Matkahuollon ikkunassa.

Ymmärrän, että joillakin iskee tuhoamisvimma, jos aikataulu on pysäkkikatoksessa, tai siis, no, en ymmärrä.

Vehmaalla bussi valitsikin toisen reitin. Yritin liftata eteenpäin, mutta olisi pitänyt tietää jo aikaisemmista kokemuksistani, etten liftaamalla pääse minnekään. Onneksi taapersin oikealle pysäkille, ettei olisi tullut tunnin verran odotusta lisää.

Pyhärannassa bussi otti kyytiin jokaisen, joka vähän heilutteli tien varressa. Sitten, kun seisoin pysäkillä, niin bussikuski valitti minulle, että se on väärä pysäkki, olisi pitänyt odottaa edellisellä pysäkillä. Suuresta armeliaisuudesta hän kuitenkin otti minut kyytiin, seuraava bussi olisi tullut vasta iltapäivällä. Näyttötaulu olisi auttanut tässäkin tilanteessa.

Ei voi maksaakaan mahdottomia. Miksi minuutti Helsingissä merkitsee enemmän kuin monta tuntia maaseudulla.

Uusikaupunki on hidas kaupunki, mutta tajusin
 sen vasta lähdettyäni sieltä pois. 

Hidas kaupunki Uusikaupunki: torikahvilaa ei olla keritty avata vielä.


Vehmaan lahtarikirkko, vapaudenpatsaat ja epätasa-arvo hautausmaalla

                                                                                                 

Reissullani kiertelin Varsinais-Suomea ja Satakuntaa tyylillä (lähes) joka kunnassa ulos linja-autosta ja etsimään geokätköä. Tämä blogipostaus kertoo huomioista matkan varrelta. 
Vapaudenpatsaat on Hangossa ja Raumalla. Vuoden 1918 sota oli minusta Saksan pohjoinen rintama Venäjää vastaan, sikäli ahkerasti saksalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset siihen osallistuivat, että minusta on turha pitää sitä minään suomalaisten sisäisenä kamppailuna. Joka tapauksessa se sellaisena nähdään ja on erikoista, että sodan valkoinen osapuoli näillä patsailla hieroi omaa voittoaan vasten punaisten naamoja. En ole ehkä kiertänyt maailmaa tarpeeksi nähdäkseni sitä, että sisällissodan voittanut osapuoli käyttäytyy näin korskeasti. Tämä mittava muistolaatta taas on Vehmaan kirkon seinässä muistuttamassa siitä, että myös kirkko oli näihin veritekoihin osallinen. Pisteet kirkolle rehellisyydestä, kun on moisen laatan säilyttänyt, vaan ei ehkä viisaudesta. Epäilemättä myös suuri osa vapaudenpatsaista on joko hiljaa poistettu, tuhoutunut tai sammaloitunut omaan mitättömyyteensä, mutta ainakin Rauman ja Hangon vapaudenpatsaat ovat keskellä kaupunkia ja selvästi esillä. 
Omituinen into on näitä laattoja pystyttää kunnan puolesta sikälikin, ettei punainen valta kerinnyt koskaan edes tulla kunnolla pystytetyksi muissa kuin suurissa kaupungeissa. 

Yläneelle saavuin aamulla varhain. Bussi ei mennyt itse kylälle, vaan vajaan kilometrin päähän siitä. oli tunti aikaa seuraavaan bussiin ja sain päättää, mennäkö kylälle vaiko läheiselle hylätylle hautausmaalle. Oli hernerokkasumu eikä päivä ollut vielä edes kunnolla sarastanut. Menin hautausmaalle. Ristinummi oli kolkko hautausmaa: laho portti, kaatunut ja murtunut risti. Tänne haudattiin itsemurhan tehneet, kirkosta eronneet ja toisin uskovat. Niin sanottu "kunnon väki" sai hautapaikan kirkon vierestä. Kuolemassakaan ihmiset eivät olleet tasa-arvoisia. 
Taidan tehdä hautaustestamentin, että minun tuhkani haudataan Ristinummelle. Se oli kyllä aidosti kylmäävä paikka. Eniten kuitenkin häiritsi se, että kirkko erotteli näin sumeilematta vuohet ja lampaat. 

Sivistynyt kirkko taitaakin olla pelkkää pintakuorrutusta. Kun vähän historiaa tonkii, niin sieltä löytyy kansanmurhan ihannointia ja ihmisvihaa. 


Kirkko on onnistunut luomaan nahkansa täydellisesti, vai onko kysymys vain ajan seuraamisesta. Onko vanhurskasten polku kirkastunut kirkastumistaan keskipäivään asti, niin kuin Paimion kirkossa oleva laatta kertoo, vai onko sivistynyt, moderni kirkko pelkkää teatteria. Sitä en ole jäänyt odottamaan, vaan olen eronnut kirkosta jo ajat sitten. 

Reittini Porista Paimioon