tiistai 23. helmikuuta 2016

10 oleellista faktaa minusta eli kun asiat eivät ole niin kuin ne näyttävät




  1. Olen suunnattoman lihava. Lihaviin ihmisiin kohdistetaan tietynlaisia odotuksia. Ne, jotka ajattelevat, että viihdyn töllön ääressä ja käyn korkeintaan jääkaapilla, erehtyvät. Oikeasti elän hyvin aktiivisesti ja liikunnallisesti ja minulla on erittäin hyvä kunto. Ne, jotka minun kanssani ovat reissuun lähteneet, ovat valitettavasti usein joutuneet sen toteamaan, kun olemme kävelleet kilometritolkulla maastossa kantamusten kanssa. Lihavuus johtuu kilpirauhasen vaikeasta vajaatoiminnasta.
  2. Kuulun sateenkaariväkeen ja olen aktivisti seksuaali -ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien ajamisessa. Luulisi, että olen sinut oman itseni kanssa, mutta oikeasti kipuilen sen kanssa jatkuvasti. Päätös siitä, että minä tulen ulos kaapista, ei ollut minun alun perin, vaan minun oli pakko myöntää kuiskuttelut oikeiksi. Kaikki tietävät, mutta minä joudun hengittämään pussiin, jos joku ventovieras ottaa asian minun kanssani puheeksi. Siksi en tykkää paikoista, joissa on paljon heteroita ja sateenkaariväkeä sekaisin ja edelliset ovat oppineet bongaamaan ja pokaamaan jälkimmäisiä tai olemaan muuten sosiaalisia. Thaimaa on esimerkki tästä. Maa, jota vihaan yli kaiken ja jossa en ole käynyt.
  3. Olen ääniyliherkkä. Aivan erityisesti vihaan VR:n kiskobussin kuulutuksia, radiota ja kassakoneen piippausta. En pysty käsittämään, miten joku jaksaa tehdä töitä koko päivän kassalla. Talossa kolisee kattopelti ja tietysti kuulen kaikki koirat ja kissat, mutta minkäs teet, kun ne ovat talossa normaalisti hyväksyttäviä ääniä. Samoin, kun tämä on satamakaupunki, sataman äänet pitää hyväksyä. Tykillä ampumista on vaikeampi hyväksyä. Kirjastoissakaan ei enää osata olla hiljaa.
  4. Sorsat ja mopsit saavat minut leikkisäksi. Sorsille ja niistä jalostetuille ankoille pitää kvaakkua. Ylipäätään, pidän lemmikeistä enemmän kuin lemmikkien omistajista. Luonnollisestikaan minulla ei ole mitään lemmikkiä, katso kohta 3.
  5. En juo kahvia ja viiniäkin äärettömän harvoin. Minusta viini on pullotettua hometta ja viinin lisäaineet aiheuttavat minulle jonkinlaisia allergiaoireita. Sen sijaan juon litrakaupalla vihreää teetä.
  6. Minua pidetään hullunrohkeana ihmisenä. Enpä tiedä, minä olen sanonut, että sitten voi ruveta pelkäämään, kun terveyskeskuksesta loppuu naru, millä ne harsivat minuun tikkejä. Toisaalta, minä en halua lähteä varta vasten ”maailmanlopun paratiiseihin”, joissa ihmisten elämä on verta, kauhua ja limaa, sellainen masentaa. Töllöttimestä tulee sarja ”Dead on Arrival”, jossa minun kaltaiseni suurisilmäiset naiset saapuvat suurkaupunkiin ja lähtevät sinkkiarkussa pois. Ihan yhtä hyvin olisi voinut käydä minulle.
  7. Ymmärrän hyvän huumorin päälle. Ymmärrän huononkin huumorin päälle. Kuten niin monet surumieliset henkilöt, olen minäkin elämäntapakoomikko. Melankolis-humoristinen. Etenkin kun väsyn, rupeaa naurattamaan. Olen väsynyt aina, mutta vakava harvoin. En ole koskaan ollut vakavasti masentunut enkä seurustellut vakavasti. Kerran koulussa löysin mallinuken käden ja poimin sen mukaani ja vedin oikean käteni sisälle hihaan, eikä kukaan nähnyt eroa. Sitten löysin veitsen. Menin luokkaan ja julistin, että kirjoittaminen loppuu nyt, ja painoin veitsellä mallinuken kättä ja päästin sen sitten tippumaan lattialle. Eturivissä ollut tyttö melkein oksensi. Minulla oli vatsalihakset kaksi päivää kipeät nauramisesta.
  8. Mun duunit ovat olleet Aku Ankka-töitä, eli joutuu rehkimään ihan älyttömästi saadakseen surkean palkan tai sitten töitä ei ole. Työnteko kapitalismissa on yksi vitsi. Jos Suomi olisi sosialistinen, hiillostaisivatko nämä työnteon ratkaisuna jokaiseen ongelmaan näkijät tekemään töitä sen eteen. No eivät, joten miten luulette, että minä olen sosialistina yhtään innokas tekemään töitä teidän kapitalistisen maanne eteen. Kuulun Tuntemattoman Sukupolveen (jonka pyhillä mestoilla olen käynyt), jonka aika ei tullut ikinä.
  9. Olin kerran fundis. Senkin tein kansainvälisesti niin, että saarnasin Raamatun paskaa kolmessa eri maassa. Mutta kun minä itse tutustuin siihen kirjaan todella kunnolla, niin tajusin sen, minkä tuossa jo sanoinkin. Itse asiassa Raamatun selittämiseksi laadittu seliseli tekee Raamatusta vieläkin mielikuvituksellisemman kuin mitä se olisi ilman sitä. Minä en viitsi näytellä kristittyä kun oikeasti en ole kristitty. Sellainen laodikean vesi -tyylinen suhtautuminen on minulle tuntematonta. Pätee laajemminkin mun tekemisiini. Siis joko sata lasissa tai ei laisinkaan.
  10. Mä en kunnioita mitään auktoriteetteja. Mun olisi paha mennä esimerkiksi armeijaan. Epäilin, että jos minä menisin joskus johonkin inttiin, minut potkaistaisiin ulos noin kymmenessä minuutissa ja niinkin pitkään menisi vain sen takia, että olen aakkosissa loppupäässä. Ilmankos minua ei katseltu uskonlahkossakaan pitkään. Minä en kunnioita valtiota, sillä jos kerta tämä on demokratia, niin milloin on äänestetty mun kotipaikkani kuulumisesta tähän demokratiaan. Mun nimeäni ei ole lakikirjan loppusivulla, joten se ei koske minua. Koulussa minulle povattiin uraa rikollisuuden parissa. Sellaiset eivät tienneet, että minä olen tunnontarkka ja että minun omat käsitykseni oikeasta ja väärästä käyvät useimmiten yksiin lain kanssa.   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti