Nyt kun "Päivä Pietarissa" -risteilyhinnat olivat halpoja, päätin lähteä käymään Pietarissa. Minua harmittaa tavattomasti se, että viisumin takia helposti Venäjän reissun hinta alkaa kolmosella, millä rahalla nykyaikana pääsisi ihan jonnekin kauemmaksikin. Mutta minua ei kiinnosta kaukaiset paikat, minua kiinnostaa Venäjä luovutetun alueen toisella puolella. Luovutettua aluettahan pidän kulttuuriltaan suomalaisena, vaikkakin se suomalaisaika rupeaa monessakin paikassa olemaan arkeologian tasolla.
Oikeasti myös Pietari on vahvasti suomalainen. Suomalaiset sen rakensivat, suomalaiset ovat siellä käyneet kauppaa ja suomalaiset kommunistit ovat muodostaneet yhteisönsä Leningradissa ja sitä ennen suomalaiset sotilaat ja merkkihenkilöt.
Pietarin ja minun välissä on kuitenkin laivamatka. Yritin mennä varhain nukkumaan, mutta siitä ei tullut mitään, koska laivassa oli typeriä kuulutuksia koko ajan. Muutenhan laiva oli ihan asiallinen.
"Better safe than sorry". Mitähän oikeasti tapahtuu, jos ei lukitse oveaan?
Aamulla kuitenkin nopsasti ylös ja kävin vielä haukkaamassa ulkoilmaa kannella.
Kronstadt
Kronstadtista tulee mieleen sankaruus. Vuonna 1921 oli jo käynyt ilmeiseksi kaikille, mitä porukkaa bolshevikit ovat ja Kronstadt nousi kapinaan. Tuhatsevski ja Trotski tukahduttivat kapinan. Stalinissa sympaattista oli se, että hän salamurhasi Trotskin ja Tuhatsevski ammuttiin niskalaukauksella vain 44-vuotiaana. Suomi ei saanut häntä vastaansa talvisodassa eikä missään muussakaan sodassa. Kronstadtin kapinallisista anarkisteista suuri osa sai turvapaikan Suomesta.
Satamaan saavuttua minibussi vei Iisakin kirkolle, josta sitten jalkauduin kaupungille. Ensimmäisiä kohteita oli Jusupovin talo.
Ajan tuloeroista voi sanoa sen, että Jusupovien suvulla oli 57 palatsia. Felix oli prinssi, mutta ennen kaikkea hän oli biseksuaali ja transvestiitti. Hän osallistui Pietarin kerman juhliin hepenissä. Felixin suhteista Romanovien Dimitriin on esitetty spekulaatioita ja juoruja. Felix kuitenkin jäi historiaan Grigori Rasputinin murhaajana. Siitäkin on spekulaatiota, murhasiko hän, vaiko ampuiko Dimitri laukaukset. Joka tapauksessa murha tapahtui tässä talossa ja Moikan kanava vieressä on se, minne Rasputin päätyi. Rasputin tunnetaan tietysti siitä, että hän naiskenteli hovin naisia ja ryyppäsi. mutta niin kuin useat samanlaiset uskovaiset aina, hän vihasi homoja. On esitetty, että Rasputin vihasi Felixiä tästä syystä ja tämä halusi hänet siitä syystä tappaa. Rasputin saatiin kuitenkin houkuteltua palatsiin, missä sitten hänet useiden vaiheiden jälkeen lopulta surmattiin.
Erityisen mieleenpainuva on se, että Rasputin oli ennustanut tsaariperheelle, että jos tavallinen rahvast tappaa hänet, tsaariperhe voi olla rauhassa, mutta jos hänet surmaavat ovat heikäläisiä, niin koko Venäjä hukkuu vereen. Rasputin oli tarkkanäköinen, sillä hän oli ainoa side rahvaan ja ylimysten välillä ja kun tämä side katkesi, niin tsaarin valta loppuisi. Tämä todella on se paikka, missä Venäjän vallankumous alkoi, ei suinkaan mikään yhden ukon mesoaminen Suomen asemalla.
Kun kävelee Pietarissa keskellä näitä palatseja ja monumentaalirakennuksia, joiden pystyttämisessä on kuollut lukuisia työläisiä, ymmärtää toivottavasti ihan konkreettisesti myös miksi se vallankumous alkoi.
Ylimysten ero arkirealiteeteista oli saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että kun Romanovien hallitsijasuku täytti 200 vuotta, nakattiin Pietarin nimestä yhteys Raamatun Pietariin pois ja nimettiin se uudelleen "Petrogradiksi" kaupungin perustajan Pietari I:n mukaan.
Pelastajan ja vuodatetun veren kirkko
Tämän kirkon ideana on toiminut se, kun anarkistit surmasivat tsaari Aleksanteri II:n. Romanovit eivät ottaneet tästäkään varoituksesta opikseen. Ristiinnaulittu Kristus tuo Kristusta enemmän mieleen ristiinnaulitun skinheadin, mikä tarkoittaa, että eliitti uhraa työväenluokan. Juuri tällaiseksi työväenluokan uhraavaksi eliitiksi oli Romanovien valta kasvanut.
Tämä seutu kirkon lähellä on mielenkiintoista, koska lähellä on
Suomi-talo ja Inkerin luterilainen kirkko.
Kuusisen klubin murhat eivät kuitenkaan sattuneet täällä, vaan ylellisessä huoneistossa Kamenno-ostrovski prospektilla. Kommunistinen, suomenkielinen julkaisutoiminta Pietarissa oli vilkasta. Osa painotuotteista levitettiin Suomeen. Tämä kommunistien sisäinen välienselvittely siis edelsi Kronstadtin kapinaa.
Tässä vaiheessa rupesi hiukomaan, joten päätin mennä paikalliseen ruokakauppaan. Sitä paitsi, minua kiinnosti, kuinka pakotteet ovat purreet. Sain valokuvata hyllyjä rauhassa kaupassa.
Kuten kuvista näkyy, pakotteet eivät ole tyhjentäneet hyllyjä, vaan ruokaa on ihan yhtä paljon kuin suomalaisissakin pikkukaupoissa. Oltermannia en löytänyt, mutta kuulemma sitäkin on, Venäjällä valmistettuna, joissain kaupoissa. Suomalaista makkaraa löysin, se oli valmistettu Moskovassa. Päätin ostaa sen, vaikka pitäydynkin mielummin eksoottisissa ruoissa. Ostin myös kahden litran lekan kvasia. Olen aina ajatellut, että "kvas" on synonyymi kotikaljalle, mutta on se vähän eri. Tuo kyseinen tuote maistui siltä kuin olisi ruisleipää juonut. Kvasia saa kyllä suomestakin eestiläisistä ja venäläisistä ruokakaupoista.
Pakotteet eivät siis pure. Jännästi siellä oli Coca Colan tuotteita esillä. Samoin länsimaisia oluita oli ihan normaalisti. Ilmeisesti pääasia on, ettei Putin saa juustoa, sen sijaan limppari -ja kaljakuormat menevät Venäjälle ilman mitään esteitä! Hartwallin tai Koffin tuotteita en kyllä nähnyt.
Tietyt ilmiöt ovat kuitenkin kansainvälisiä. Pulut, varpuset ja...
....ihmisen ja sinisorsan välinen suhde ja...
...uskon julistajat.
Mediassa annetaan sellainen kuva, että jengi kulkee kaduilla ristejä ja ikoneja kantaen kaavuissa. sellaiseen fanaattisuuteen en törmännyt tällä kertaa lainkaan, Sen sijaan viime reissulla 1992 ne onnistuivat tyhjentämään sen stadionin, missä minä olin pommiuhkauksella.
Kuvassa oleva leipiintyneen näköinen nainen on Jehovan todistaja. Hänellä ja minulla on se yhteinen asia, että myös minä olin jakanut Jehovan todistajien propagandamateriaalia Pietarissa. Ihmiset eivät olleet sanottavammin kiinnostuneita kummallakaan kerralla. Itse asiassa, Jehovan todistajia pidetään ekstremisteinä Venäjällä. En oikein tykkää nimityksestä "ekstremisti", koska se positio samalla nimityksen käyttäjän jotenkin maltilliseen keskustaan. Kuitenkin nämä ikonikulkueet ovat äärimmäisen radikaalia ja suvaitsematonta uskonnollisuutta.
Päätin olla menemättä yhteenkään kirkkoon sisälle, koska joutuisin maksamaan muutaman kolikon rahaa, enkä halua tukea suvaitsemattomuutta enkä vihaa. Vallankumouksen jälkeen kommunistit käyttivät ikoneita tarkkuusharjoitteluun ja ainoa, mitä ihmettelen, oli se, etteivät he pakottaneet munkkeja niitä ikoneita pitelemään paikoillaan. Ortodoksisen kirkon suunnaton pahuus ja korruptio olivat osasyyllinen vallankumoukseen. Pussy Riot toi aivan oikein esille patriarkan kultakellon, joka oli sensuroitu kädestä, mutta joka näkyi heijastuksena. Tekohan oli mitätön itsessään, mutta aivan kuin
anarkistien ikkunoiden rikkomisessa, rikki menee hauras maailmankuva. Jotkut haluavat paeta ongelmia messuamiseen. Ehkä on niin kuin Kari Suomalaisen pilakuvassa, "kommunismi on ideoita ilman tavaroita, kapitalismi on tavaroita ilman ideoita" ja ihmiset hakevat maailmankuvalleen sisältöä sitten kirkosta ja perinteestä. Arvotyhjyyttä on niin vaikea älyllisen ihmisen kestää.
Kuinka naiivi pitää ihmisen olla, että kuvittelee, että Monopoli-pelin tyyppi haluaisi jakaa hänen kanssaan yhtään mitään? Monopoli oli alun perin tehty kapitalismin kritiikiksi, tällainen usko kapitalismiin on jo naiiviuttua.
Pakko kuitenkin myöntää, että juuri Neuvostoliiton jälkeinen Pietari oli aika ankea paikka ja sen jälkeen Pietari on muuttunut monella tavalla elävämmäksi ja kansainvälisemmäksi paikaksi. En nähnyt missään räikeää eriarvoisuutta enkä kerjäläisiä, tiedä sitten, mistä se johtuu. Tavallisissakin kaupoissa on paljon työntekijöitä, puhumattakaan tietysti Pietarin
...metrosta. Kaikkien rullaportaiden päässä on vahti, joka vahtii, että rullaportaat toimivat eikä synny onnettomuuksia ja sitten on pari lippukassaa ja vielä tyyppejä, jotka vahtii automaattisia portteja. Kaupoissakin on runsaasti henkilökuntaa.
Erityisesti arvostan parantunutta WC-hygieniaa. Viime reissulla venäläisillä oli tapana loikata pöntön päälle tekemään terveelliset kyykkypaskat. Osumatarkkuus oli vähän mitä sattuu ja vessan lattia olikin ihan kammottavan näköinen sen lisäksi, että se oli tautipesä. Nyt ilmeisesti ne ovat oppineet meidän länsimaalaisten epäterveellisen tavan istua pöntöllä. Tämä kahvila oli Mindal' ja se tarjosi jopa froteepyyhkeet paperisten käsipyyhkeiden sijasta.
Teetä tuotiin kokonainen kannu ja se oli haudutettua ja sitä tuli vielä toinen satsi. Minä olin vahvasti kahvila-mielentilassa, enkä ajatellut syömistä lainkaan, mutta Mindal' tarjoaa netin mukaan eksoottista gruusialaista mässyä. Löysin, tosin, gruusialaisen paikan ihan Mindal'in läheltäkin.
(Ai, miksi sanon "Gruusia"? Yhdysvalloissapa kävi tarinan mukaan niin, että osavaltiolle mietittiin nimeä ja eräs ehdotti "Jefferson", mutta sitä vastustettiin, koska sen niminen kaupunki oli jo olemassa. Sitten osavaltion nimeksi tuli Washington). Joku toinen kerta. Siihen "johonkin toiseen kertaan" tulee kyllä laitettua aika paljon kaikkea.
Joku toinen kerta Eremitaasi. Nyt siis vain pihan jääveistokset.
Joku toinen kerta Pietari-Paavalin linnoitus. Tälläkin kertaa katselen sitä vain etäältä.
Joku toinen kerta kävelen Nevski-Prospektilla ihan kunnolla ja käyn Gostinyi Dvorissa.
Niin, joku toinen kerta. Toivottavasti viisumivapaus tulee pian ja laajenee tai minulla on rahaa kunnon viisumiin ja asustamiseen siellä vaikkapa viikon jossain murjussa. Viikko Pietarissa olisi varmasti ihan hyvä, ei silloinkaan näkisi kaikkea.
Pietari on niin överi. Sen monumentaalirakennukset ovat ihan mielettömiä. Se on mielipuolen suunnitelma, ihan samaa kaliiberiä kuin Adolf Hitler tai Nicolae Ceausescu, mutta päin vastoin kuin edelliset, Pietari palkkasi Euroopan parhaat arkkitehdit. päin vastoin kuin edellisten tapauksessa, Pietarin dynastian hallintoa jatkui 300 vuotta ja se loi standardit kaikelle Venäjän suuruudenhulluudelle. Nyt, kun venäläiset pistävät sata tonnia euroina haisemaan yksissä häissä, niin tästä se johtuu. Tähän verrattuna Helsinki on vaatimaton ja provinsiaalinen.
Iisakin kirkon parvella en ehtinyt käymään. Iisakin kirkko on museo, joten en olisi antanut rahaa kirkolle.
Tässä vaiheessa lyhyt talvipäivä on lopuillaan ja pimeä saa. Palaan laivalle, leima passiin ja hyttiin. Nyt sitten huomaan, että olin kävellyt koko päivän pinkkimustissa vaatteissa rikkoen Venäjän homopropagandalakia. Eipä ollut kukaan huomauttanut minulle. Eivätkö ne tienneet, vai eikö kukaan välitä. Ken ikinä tietää!
