keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Atacama: Pucusana

Oli aika jättää Iquitos. Matkalla lentokentälle huomasin, että Iquitosissa on suurehko sotilastukikohta. Viimeksi en ollut kiinnittänyt sellaiseen huomiota.
Kentällä jouduimme turvatarkastukseen huumeiden varalta. Sanoin Mattille, että minulla kävi tuuri, etteivät löytäneet minun spriipulloani. Lentoyhtiöt suhtautuvat nihkeästi spriin kuljettamiseen. Matt ihmetteli, että minä olin keksinyt ottaa sitä mukaan. Sanoin lutanneeni joka päivä haavani ja naarmuni spriillä. Hän sanoi, että se toimii myös punkkeja vastaan jälkihoitona. Kaikesta tästä huolimatta hän ei kuljettanut spriitä. Jännä, askeettinen tyyppi.

Lensimme LANin vuorolla Limaan eli käytännössä Callaoon. Ihmettelin, miten LANin eteläamerikkalaiset lentoemännät olivat aina kauniita. Toinen, mikä tuntui aika varmalta oli se, että rannikko oli pilvikerroksen peittämä. Callaossa sää oli harmaa. Harmaudesta huolimatta siellä ei sada "koskaan": Liman vuotuinen sademäärä on 6,4 milliä. Noin vertailun vuoksi, Helsingin sademäärä on sata kertaa suurempi. Amazonin jälkeen terveellistä kuivumista.

Lähdimme menemään rannikkoa etelään. Miraflores Limassa oli erittäin vaikuttava: toisella puolen tietä oli hiekkaranta ja valtameri ja toisella puolella jyrkänne ja jyrkänteen päällä kaupunki. Tällä pätkällä on kielto ajaa tsunamin aikaan, jos kenelle sattuisi sellainen tulemaan mieleen.

Mirafloresin ranta

Mirafloresin jälkeen Chorillosissa näkyi perunpaksujalkoja kipittelemässä tyhjällä tontilla. Paksujalkoja ei ole maailmassa kuin seitsemän lajia, yksi laji elelee Euroopassakin, mantereen eteläosissa. 
Chorillosin jälkeen maisemat muuttuivat erittäin kuiviksi kuumaisemiksi. Tuli taas sama tunne kuin kerran eteläisen tähtitaivaan nähdessäni Amazonilla, että en ole enää edes samalla planeetalla. Siihen maisemaan sopi kuin nakutettu tien vierellä sijainnut pyramidi. Pyramidin nimi on Pachacamac. Liman seudulla on useita pyramideja, joita kutsutaan nimellä "huaca". Pachacamac on vielä melkoisen iäkäs: yleensä inkarauniot ovat ajalta, jolloin jo Euroopassakin oli merkittävä kulttuuri. Vähentää pyramidin hohtoa se, että samaan aikaan kun eurooppalaiset rakentelevat katedraaleja ja tutkivat tähtitaivasta, inkat rakentavat pyramideja ja uhraavat ihmisiä. Pachacamac-kulttuuri vastasi Euroopassa myöhäistä antiikkia ja varhaista keskiaikaa. 

Saavumme idylliseen Pucusanaan. Pucusana on Liman keskiluokan ja ilmeisesti rikkaampienkin suosima rantakohde. Pucusanan keskellä on laguuni, johon virtaa luolan läpi vettä koskena valtamerestä. 

Pucusanan laguuniin virtaa vettä valtamerestä

Pucusanaa
Pucusanasta lähdimme merelle pienellä veneellä. Vaikka on tuuletonta, valtameren aallot ovat silti niin suuria, että soutuveneen kokoisessa paatissa on vaikea seistä. Ai, miksi seison, Siksi, että näkisin paremmin. Mustat inkatiirat lentelevät ympärillä. Niillä on pitkät, valkoiset viikset. Luulin kirjan kuvasta, että viikset on pelkkä värikuvio naamassa, mutta oikeasti niillä törrötti valkoiset sulat nokan tyvestä taaksepäin. Inkatiirojen lisäksi oli tuhansittain perunsuulia, perulaisia pelikaaneja ja useita guanomerimetsoja ja harmaamerimetsoja. Kuitenkin se syy, miksi olimme täällä oli perunpingviini. Kaksi pingviiniä oli lintuvuorella melkoisen letargisen oloisina, joskin niiden on täytynyt olla huomattavan pirteitä kun ovat jaksaneet kiivetä ylös kalliota. Perunpingviini on vaarantunut laji, eikä ollut lainkaan sanottua, että ne löytyisivät. Se oli myös minun eka pingviinini. Olisi aika turhauttavaa matkustaa eteläiselle pallonpuoliskolle ilman että näkee pingviinejä. Toisella puolella kalliota oli vielä tyrskykahlaajia. Olin missannut tyrskykahlaajat Pohjois-Amerikassa, joten olin tyytyväinen. Heitimme vielä kalaa pelikaaneille, jotka kauhoivat kaloja valtaviin nokkapusseihinsa. 

Jouduimme maihin. Olisin viihtynyt merellä pitempäänkin, mutta kello kävi. Syötyämme lähdimme Pucusanasta. Tien varrella oli rubiinityranni. 
Rubiinityranni
Rubiinityranni oli laji, jonka olin missannut Pohjois-Amerikassa. Sen levinneisyys ulottuu nippa-nappa Yhdysvaltoihin. Limassa on myös ruskea muoto, joka ei ole lainkaan yhtä näyttävä kuin kirkkaanpunainen. Onneksi näin säihkyvän kauniin punaisen muodon rubiinityrannin. 

Jatkoimme takaisin kohti Limaa Pantanos de Villaan hiekkarannalle. Siellä näkyi sadoittain saksinokkia, kaunotiiroja, harmaapäälokkeja, punaniibiksiä ja joitain talvehtivia kahlaajia. Niistä tuli minulle amerikansirri uutena lajina. Paikalla oli myös lukuisia sorsia. Sinisorsa ei esiinny Perussa, osa sorsista oli tuttu USA:sta, kuten kanelitavi, useimmat olivat uusia. Kalasääksi kierteli taivaalla, kolmas manner, jolla näen kalasääksen. 

Illaksi saavuimme hotelliin Mirafloresiin. Hotellissa on seinä, jonne vieraat voivat kirjoitella tervehdyksensä. Olipa siellä suomeksikin tervehdykset. 

Ruokailun jälkeen painuin nukkumaan miellyttävään hotellihuoneeseeni.



33 kommenttia:

  1. Liman seudulla olisi varmasti paljon näkemistä! Me oltiin siellä vain vajaa päivä, kun siirryttiin Inca Traililta Amazonille ja toinen vajaa päivä Amazonilta tullessa ennen kotiinlähtöä. Ehdittiin käytännössä vain syödä ja vähän shoppailla tuliaisia. Tuo Pucusana luolineen ja laguuneineen näyttää mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
  2. Peru ja sen luonto sekä inkakulttuuri on kiehtonut aina, aika näyttää tuleeko vielä joskus matkattua niihin maisemiin. Pucusanan laguuni ja rantakalliot näyttivät kauniilta.

    VastaaPoista
  3. Olet ehkä jossain jo aiemmin kertonut, mutta miten tunnistat noita lintuja? Onko sinulla joku ko. alueen kirja aina mukana? Ihailen edelleen sitä, kuinka tunnistit jostain viime syksyisestä postauksestani rannalla vilistävät linnut (Katalonian rannalla sellaiset nopeasti kipittävät pikkulinnut, en enää muista nimeä) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli oppaat retkillä, mutta tässä tapauksessa osa linnuista oli niitä, jotka olin opetellut ulkoa jo USA:ssa asuessani, rubiinityranni, esimerkiksi ja jotka talvehtivat Perussa. Jotkut harvat olivat tuttuja Euroopasta tai hyvin saman näköisiä kuin eurooppalaiset linnut, sikäläinen liejukana näyttää eurooppalaiselta liejukanalta.
      Ongelmia tuottavat Perun tyypilliset linnut ja minulla oli messissä Helmin Perun lintukirja, joka oli tiiliskiven paksuinen: http://www.amazon.co.uk/Birds-Peru-Helm-Field-Guides/dp/0713686731 Sitä on vaikea käyttää kenttäolosuhteissa. Osaltaan auttaa se, että suuri osa linturyhmistä on tuttu Pohjois-Amerikasta, tangarat, tyrannit, kolibrit, mutta sitten on kipuajat, sepät, karakarat, muurat, kasikit ja monet muut, jotka ovat uusia. Pitäisi viettää enemmän aikaa Etelä-Amerikassa ja opetella pikku hiljaa niin linnut olisivat ainakin ryhmätasolla tuttuja. Kun ryhmän tuntee, niin sitten on jo helpompaa. Äänien tunnistukseen ei auta sekään.

      Poista
  4. Sinun lintulajien tietämys on kyllä uskomaton! Minulla ei ole nimistä mitään tietoa, enkä näistäkään ole koskaan kuullut yhtäkään. Tai no, lokin ja sorsan olen tainnut joskus kuulla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko lapsuuteni luin luontokirjoja ja lintukirjoja. Luontokirjojen aiheena oli usein Etelä-Amerikka.

      Poista
  5. Peru on ollut aina kohde, johon joskus vielä haluaisin päästä! Ihan mielettömän kiinnostava kulttuuri ja luonto. Linnuista en ymmärrä tuon taivaallista, vaikka mielelläni niitä katselen ja fiilistelenkin :)

    VastaaPoista
  6. Mua on aikaisemmin kiinnostanut Etelä-Amerikassa lähinnä ne intiaanikulttuurit, mutta nyt alkoi kiinnostaa toi lintubongaus. Viidakossa käynti olis varmaan tosi cool, jos siellä näkis kaikkia eksoottisia eläimiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo no, intiaanit eivät viidakossa varmaankaan ole puhtaita intiaaneja oikein muualla kuin kontaktoimattomien heimojen alueella, sillä valkoihoiset käyttivät intiaaneja seksileluinaan, mikä oli lievimmästä päästä niitä kauheuksia, mitä intiaanit joutuivat kohtaamaan. Minä aina mietin, "onko tämä turreja varten". Tuskinpa ne meloskelevat kanooteissaan Amazoniassa turreja varten. Tuskinpa ne Andeilla pukeutuvat värikkäisiin asuihinsa turreja varten, mutta nekin asut ovat eurooppalaisia, eikä alkuperäisiä inkojen asuja.

      Poista
  7. Tykkään, että olet kirjoitellut nyt paljonkin näistä Etelä-Amerikan seikkailuista, ovat kovin kiehtovia, ja koko manner on itselleni täysin vieras. Lisäksi tykkään juuri nyt kovasti siitä, että tuon linnun nimi on rubiinityranni! Tyranni, mikä nimi linnulle! :D Suomenkieliset lajinnimet ovat välillä muutenkin hassuja... mm. Afrikan etelärannikolla asustelevat hylkeet ovat suomeksi merikarhuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kenn Kaufman selittää, miksi lajiryhmän nimeksi tuli tyrannit: http://www.birdwatchingdaily.com/blog/2014/06/25/kenn-kaufman-explains-tyrant-flycatcher-family-got-name/ . Lyhyesti Carl von Linné , joka nimesi pihatyrannin, ei ikinä nähnyt ainoatakaan luonnossa. On annettu ymmärtää, että Linné olisi kaivanut pienen punaisen "kruunun" esille linnun päähöyhenistä ja siksi linnulle oli tullut valtiaan nimi. Toisaalta, hän oli lukenut aikalaiskuvauksia lajin käytöksestä, joka on aggressiivinen muita tipejä kohtaan, jopa itseään isompia, joten siksi lintu sai tyrannin nimen. Lopulta koko suuri lintusuku, johon kuului tällaisia pieniäkin lajeja, nimettiin tyranneiksi. Rubiinityrannin suomenkielinen nimi tulee latinankielisestä lajinimestä "rubinus".

      Poista
    2. On näiden takana aina aika hauskoja tarinoita! :)

      Poista
  8. Lintuja emme Mirafloresin alueella, mutta suutelupatsaan kyllä. Porukan painostuksella jopa me suutelimme sen kohdalla :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suudelmasta ovat alkaneet minulla aina ne seikkailut, joista tulen kaikkein pahimmassa kunnossa takaisin, joten vanhalla iällä jos jotain olen oppinut, ei kannata edes aloittaa. Tosin, joka kerta olen miettinyt, olenko minä sittenkään oppinut.

      Poista
  9. Poikani lukee tämän kirjoituksen minulle : ) Mun silmille tapahtui jotain, ja en näe lukea. Pitää mennä varmaan optikolle hakemaan lukulasit. Mutta siis poikani halusi, että luetaan myös aikaisemmat kirjoitukset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisukas! Minun näköni heikkeni siitä, kun minulle tuli vaikea kilpirauhasen vajaatoiminta.

      Poista
  10. Meillä oli aikanaan jotain 99% spriitä kun tulimme Kyprokselta. Suomen lentokentällä bussissa mennessämme tulliin tuli pupu pöksyyn ja pullo jäi bussiin....Johtuuko usva kosteudesta? Peru yhä edelleen listallani matkakohteena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se johtuu uskoakseni kylmästä Humboldin merivirrasta. Kaliforniassa on sama ilmiö Pohjoisella pallonpuoliskolla.

      Poista
  11. Onpa erikoisen näköinen rantakohde, ihan kuivaa aavikkoa. Minä kävin Guatemalassa katselemassa mayojen pyramideja, ja haluaisin kyllä käydä vilkaisemassa inkojenkin vastaavia! Muutenkin Peru kiinnostaa hurjasti. Tyranni näyttää enemmän maantierosvolta mustan maskinsa kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sattumalta niitä naamarillisia tyranneja on paljon, ne ovat isokokoisia ja esillä. Ne korvaavat sieppoja. Sieppoja ei ole Amerikoissa laisinkaan, paitsi ehkä Alaskassa harhailijoina.

      Poista
  12. Voi kunpa minäkin osaisin nimetä lintuja tuolla tavalla! Viime keväänä olin Perussa, mutta näin vain pienen palan hienosta maasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peru on maa, jossa olisi nähtävää loppuiäksi.

      Poista
  13. Kiehtovia seikkailuja taas blogissasi! Tuo laguuni näyttää houkuttelevalta. Ja munkin on pakko sanoa, että rubiinityranni on kyllä hauska nimi linnulle. Täytyy käydä tuolta laittamasta linkistä lukemassa, mikä juju tuon tyrannin takana piilee.

    VastaaPoista
  14. Olipa mielenkiintoinen tarina rubiinityranni-nimen takana! Peru on kiehtonut minua jo pitkään. Pucusanan alue vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. Pitäisi paneutua Peruun tarkemmin ja ryhtyä oikeasti suunnnitelemaan sinne suunnalle matkaa. Minä olen viikonloppuna lähdössä Karibialle saarelle, jossa on lukemani mukaan paljon hyttysiä ja mietin, mitä spriitä minä sinne otaisin mukaan. Suojaakohan suomalainen offi etelän ötököiltä vai kannattaakohan myrkyt hankkia vasta paikanpäältä. Ja saako niitä ylipäätään tosiaan kuljetella… Vietnamissa olin niin täynnä hyttysen puremia, että yritän nyt suojautua paremmin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punkki-offin pitäisi suojata, mutta minä ainakin hikoilin viidakossa kaikki offit noroina pois, ellei sitten sade niitä pyyhkinyt pois. Sitä paitsi offisormilla ei voinut koskea oikein mihinkään optiikkaan.

      Poista
  15. Aikaisemmin näitä postauksia lukiessa olen todennut, että en ymmärrä valitettavasti lintulajeista juuri mitään. Mutta värikkäistä linnuista olen aina pitänyt, vaikka en niiden nimiä tietäisikään. Siksi näissä "etelän maissa" on lintujen näkeminen usein mukava nautinto.

    VastaaPoista
  16. Peru on varmasti mielenkiintoinen maa, siellä olisi kiva päästä joskus käymään. Linnuista en ymmärrä mitään, mutta onhan tuo kuvassa oleva lintu tosi kivan värinen.

    VastaaPoista
  17. Mulla tuli heti mieleen, että miten voi osata bongata lintuja veneessä seisoen :D Aikamoinen talentti sulla ja varmasti mielenkiintoinen harrastus :)

    VastaaPoista
  18. Vautsi miten sähäkän punaisen värinen lintu. Oli varmaan luonnossa vielä kirkkaampi? En ole tuolla suunnalla käynytkään, ainakaan vielä ;)

    VastaaPoista
  19. Pucusanan laguuni näyttää kyllä upealta paikalta :) Peruun olisi ihana päästä joskus, se vaikuttaa tosi kiehtovalta paikalta!

    VastaaPoista
  20. Pru on listalla vielä tulevana kohteena. Pitää kyllä ehdottomasti käydä tuolla Pucusanan laguunilla. :)

    VastaaPoista
  21. Peru on kiehtonut minua kyllä niin käsittämättömän pitkään ja kokoaika mietin josko sinne olis mahdollisuus päästä vierailemaan vaikka tän vuoden puolelle! Tuo laguuni näyttää upealta paikalta!

    VastaaPoista